sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Tänään mies sanoi mulle ne kolme vaikeaa sanaa. Ensimmäistä kertaa kuulin ne sanat sen suusta. Ja se pelottaa mua. Oon ollut valmis sanomaan ne sille jo vähän aikaa mutten ole uskaltanut koska niiden sanojen jälkeen kaikki on aina mennyt vaikeaksi.

Huomenna mä lähden katkolle ja sen jälkeen kuntoutukseen. Jos huonosti käy joudun vielä psykiatriselle sen jälkeen eli en näe tuota miestä moneen kuukauteen. Siksi noi sanat pelottaa mua niin paljon. Jos se vain luulee rakastavansa mua koska tietää että asiat muuttuu ja haluaa pitää kiinni jostakin? Tai jos se halusi vain että mulla on parempi olo koska tietää miten paljon lähtö ahdistaa mua. Ja miksei ahdistaisi? Kaikki muuttuu kun lähden. Täytyy vaihtaa koko kaveripiiriä koska nykyisessä kaikki pyörii huumeiden ympärillä. Kun tulen takaisin, äiti on muuttanut koko mun omaisuuden toiseen asuntoon. En pääse katkon takia edes tekemään itse muuttoani. Ja suurin muutos on tietenkin se että pitäisi osata olla selvinpäin. En tiedä miten onnistun siinäkään. Koko tää teksti olisi vain helppo pyyhiä pois ja korvata kaikki sanoilla "en tiedä", koska se kuvaa parhaiten kaikkea just nyt. Mä en tiedä mitä tulee tapahtumaan, tai mitä tunnen nyt, tai miten muutun laitosten takia. En tiedä edes varmasti että onko tuo mies odottamassa mua kaiken jälkeen. Ollaan kuitenkin tunnettu niin vähän aikaa vasta.. Mä en vaan yksinkertaisesti tiedä mitä pitäisi tehdä.

maanantai 15. syyskuuta 2014

The roof is on fire

Keskusteltiin jätkäkaverin kanssa joskus että mikä on narkkarin määritelmä. Sovittiin ettei ikinä päädyttäisi siihen tilanteeseen. Ei ikinä. Silti, näkisittepä mut nyt. Oon kaikkea sitä mitä luvattiin toisillemme ettei meistä ikinä tule. Tosin niin on poikaystäväkin, hiukan lievemmin vain. Sillä on ollut elämänsä aikana paljon enemmän kokemusta huumeista kuin mulla ja se osaa jo kieltäytyä paskoista vedoista. Vaikka ollaankin käytetty suonensisäisiä aikalailla yhtä kauan ja ehkä piikilleen saman verran, jotenkin mun kroppa ja psyyke ei kestä enää ilman, kun taas miehelle riittää pelastukseksi kalja ja hatsi. Mä tarvitsen jotain vahvempaa. Ja paljon. Tolet noussut niin paljon ettei mikään määrä enää tunnu riittävän ja silti tiskailen vanhoja klikkikuppeja ja käytettyjä filttereitä jos vaikka irtoaisi jotain. En ikinä opi että ainoa mikä niistä irtoaa on horkat. Tai no en enää edes erota onko kyse horkkavedestä vai pelkästään vieroitusoireista. Fyysiset pelottaa jo enemmän kuin psyykkiset. Joka paikkaa kolottaa ja särkee niin paljon etten pääse edes liikkeelle aamuisin. Koko ajan kylmä ja kuumeinen olo ja fiilis sellainen että voisin vaikka tappaa vedoista. Vaikka itsehän mä tässä näytän aika tapetulta. Tai pahoinpidellyltä ja raiskatulta ennemmin. Kädet niin täynnä arpia ja mustelmia että ei edes näe normaalia tervettä ihoa kaiken paskan alta. Subuvedot pelastais nyt..

torstai 11. syyskuuta 2014

Psyka palaverissa tänään.. Ehdotuksia oli mm katko, psykiatrinen osasto, sun muut suljetut paikat joilla mun pitäisi saada pää kuntoon. Vitut kaikista, ei ne auta. Niin monta laitosta takana ja kokemuksesta voin sanoa että menisin vain huonompaan kuntoon. Niin on käynyt aina. Ja tällä kertaa kuvioissa on myös huumeet eli mitä siitäkin seuraisi? Ei mitään hyvää. Vetoja odottavan aika on pitkä..

Neljä päivää ilman unta ja ruokaa. Elämä alkoholilla ja huumeilla rasittaa kroppaa vitusti liikaa. Verikin on niin paksua ettei pysty lyömään suoneen. Vettä ja mehua oon kitannut pari litraa että veri ohenis vähän ja saisin viimein pääni kuntoon. Nopeita tänään, harmi sinänsä sillä hitailla saattaisin saada unta. Onneksi psyka kirjoitti vahvemmat unilääkkeet tänään, niitä odotellessa. Pelottaa vähän. Oon vasta 18 ja huumeisiin tutustuin vasta pari kuukautta sitten. Nyt pää meinaa räjähtää jo yhdestä päivästä ilman vetoja. Joojoo tottakai mua varoiteltiin suonensisäisistä mutta tahdon nousut sillä sekunnilla kun saan ne käsiini. Vaikutuksen on alettava heti. Odottaminen on tuskaa. Pää ei toimi enää ja oon nähnyt niin paljon kamalia ihmiskohtaloita rännittämisen jäljiltä että meinaan paskoa housuuni. Pelkään että mun tulevaisuus on juuri sellainen kuin täällä näillä kaikilla. Aamulla pitää saada itsensä terveeks aineilla pimeessä röökiltä lemuavassa yksiössä kaikkien narkkareiden keskellä jossa elää kärpästen valtakunta. Paskaa kaikkialla ja käytettyjä neuloja lojumassa lattioilla. Kysymys onkin, miksi sitä sitten jaksaa? Koska vedot tekee terveeksi.