Tänään mies sanoi mulle ne kolme vaikeaa sanaa. Ensimmäistä kertaa kuulin ne sanat sen suusta. Ja se pelottaa mua. Oon ollut valmis sanomaan ne sille jo vähän aikaa mutten ole uskaltanut koska niiden sanojen jälkeen kaikki on aina mennyt vaikeaksi.

Huomenna mä lähden katkolle ja sen jälkeen kuntoutukseen. Jos huonosti käy joudun vielä psykiatriselle sen jälkeen eli en näe tuota miestä moneen kuukauteen. Siksi noi sanat pelottaa mua niin paljon. Jos se vain luulee rakastavansa mua koska tietää että asiat muuttuu ja haluaa pitää kiinni jostakin? Tai jos se halusi vain että mulla on parempi olo koska tietää miten paljon lähtö ahdistaa mua. Ja miksei ahdistaisi? Kaikki muuttuu kun lähden. Täytyy vaihtaa koko kaveripiiriä koska nykyisessä kaikki pyörii huumeiden ympärillä. Kun tulen takaisin, äiti on muuttanut koko mun omaisuuden toiseen asuntoon. En pääse katkon takia edes tekemään itse muuttoani. Ja suurin muutos on tietenkin se että pitäisi osata olla selvinpäin. En tiedä miten onnistun siinäkään. Koko tää teksti olisi vain helppo pyyhiä pois ja korvata kaikki sanoilla "en tiedä", koska se kuvaa parhaiten kaikkea just nyt. Mä en tiedä mitä tulee tapahtumaan, tai mitä tunnen nyt, tai miten muutun laitosten takia. En tiedä edes varmasti että onko tuo mies odottamassa mua kaiken jälkeen. Ollaan kuitenkin tunnettu niin vähän aikaa vasta.. Mä en vaan yksinkertaisesti tiedä mitä pitäisi tehdä.