Noh, nyt mulla ei enää oo mitään asiaa meidän tontille kuulemma. Kiitos isä. Joo mä ymmärrän etten oo helppo ihminen ja mun kanssa on vaikee asua saman katon alla, varsinkin jos pyrkii kontolloimaan mun menojani.. Nyt olis hyvä aika jo rauhoittua vähän mutta meen koko ajan syvemmälle tähän paskaan. Lupasin itselleni kesän jälkeen että ainoot päihteet mitä käytän on rööki ja alkoholi, ja sekin homma kusi eilen kun täydellinen jätkä kenen luona olin hatkoilla tarjos pari hittiä pilvee. Mahtava tunne, ehkei nyt sen alkoholimäärän kanssa niin fiksu veto mutta mulla oli pitkästä aikaa hyvä olo.
Yksi mun parhaimmista ystävistäni on vihainen mulle, koska valehtelin olinpaikkani kaikille muille paitsi kuskille ja ihmiselle keneltä pyysin lääkkeitä kun unohdin omat kotiin. Tänään kerroin sitten missä olin ja sain vihaisen puhelun siitä miten voisin ajatella joskus muitakin kun itseäni. Tiedän etten oo pitkään aikaan keskittynyt mihinkään muuhun kuin omaan napaani ja tiedän että se on aivan saatanan perseestä. Mä vaan en osaa selittää käytöstäni.. Kaikki on päin helvettiä. Majailen kai sukulaisillani pari kuukautta ja sitten toivottavasti se oma kämppä.
Jos tästä kuvasta otetaan pois arvet jätkän käsivarsissa, tää kuva kuvaa hyvin viime yötä. Hyvä olo, ja tunne että musta välitetään. Miksei niin oo täällä? Näen täydellisen miehen seuraavan kerran aikaisintaan kahden viikon päästä. Yritän selvitä sinne asti, lupasinhan mä sillekin että rauhoitun vähän.
Äh, aivot ei toimi, kaksi vuorokautta kahvin, alkoholin, röökin ja pilven voimalla.. Pari tuntia vielä niin voin niellä pillerin ja voin taas unohtaa hetkeksi olemassa oloni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti